Isaiah 17

Herran sana Aramia ja Israelia vastaan

1Ennustus Damaskosta. Katso, Damasko poistetaan kaupunkien luvusta ja luhistuu raunioiksi. 2Aroerin kaupungit jäävät autioiksi karjalaumojen haltuun. Ne lepäävät siellä kenenkään pelottelematta. 3Efraimilta menee suojavarustus ja Damaskolta kuninkuus ja Aramista jäännöskin. Niiden käy kuin israelilaisten kunnian, sanoo Herra Sebaot.

4Sinä päivänä Jaakobin kunnia köyhtyy, ja hänen ruumiinsa lihavuus laihtuu. 5Silloin käy kuin leikkaajan kahmaistessa viljaa ja hänen käsivartensa leikatessa tähkiä. Silloin käy kuin tähkiä poimittaessa Refaimin tasangolla. 6Sen verran jää jälkikorjuuta kuin öljypuuta karistettaessa: pari, kolme marjaa korkealle latvaan, neljä, viisi hedelmäpuun oksiin, sanoo Herra, Israelin Jumala. 7Sinä päivänä ihminen luo katseen Luojaansa, ja hänen silmänsä katsovat Israelin Pyhään, 8eikä hän luo katsettaan alttareihin, heidän omien kättensä tekoon, eikä katso niihin, mitä hänen sormensa ovat tehneet, ei aseroihin eikä auringonpatsaisiin. 9Sinä päivänä hänen linnoitetut kaupunkinsa ovat kuin autioituneet paikat metsissä ja kukkuloilla, jotka jätettiin autioiksi israelilaisten tullessa, ja maa muuttuu erämaaksi. 10Sillä unohdit pelastuksesi Jumalan etkä muistanut turvakalliotasi. Sen tähden istutat ihania istutuksia ja kylvät vieraita viiniköynnöksiä. 11Istutuspäivänä saat ne kasvamaan, ja aamulla saat kylvösi kukoistamaan – mutta poissa on sato sairauden päivänä, ja parantumaton on kipu.

12Voi paljojen kansojen pauhua – ne pauhaavat, kuin meri pauhaa, ja kansakuntien kohinaa – ne kohisevat, kuin valtavat vedet kohisevat! 13Kansakunnat kohisevat, kuin suuret vedet kohisevat. Mutta hän nuhtelee niitä, ja ne pakenevat kauas. Ne karkotetaan kuin akanat tuulessa vuorilla, kuin lentävät lehdet rajuilmassa. 14Katso, ehtoolla on oleva kauhu, aamun tullen ei heitä enää ole. Tämä on riistäjiemme osa, ryöstäjiemme arpa.

Copyright information for FinSTLK2017